New Yorkissa!



Pääsimme vihdoinkin Amerikkaan, rajattomain toiveiden Amerikkaan.
Täällä nauru kaikuu, rajana on taivas vaan, mahdollisuus uusi aukeaa!
(Matka maailman ympäri 80 päivässä)

Terveisiä Atlantin toiselta puolelta! Sisko onkin päivitellyt blogia minun viettäessä hiljaiseloa. Minut piti kiireisenä asunnon laittaminen kuntoon vuokralaisia varten ja tavaroiden pakkaaminen. Parit Juliuksen synttärijuhlatkin tuli järjestettyä. Olihan hommaa mutta nyt olemme turvallisesti perillä! Lensimme Finnairilla suoraan New Yorkiin, jossa vietimme kaksi kokonaista päivää. Nyt istun teekuppi kädessä uudessa Annapolisissa sijaitsevassa kodissani, mutta palataan hetkeksi New Yorkiin, jota Maarit niin kovin rakastaa <3 

Saavuimme klo 17 paikallista aikaa New Yorkiin. Kunhan dokumentit oli näytetty virkailijoille ja matkatavarat saatu, lähdimme etsimään taksia. Astuimme lentokentältä ulkoilmaan - kaikkialla autoja, ihmisiä - niin matkustajia kuin virkailijoita -, pillit vinkuivat. Melu oli käsittämätön. Julius itki peloissaan. Emme siis saaneet kovin miellyttävää ensivaikutelmaa uudesta kotimaastamme. Pääsimme onneksi nopeasti taksiin, jossa sitten istuimmekin hyvän tovin ruuhkasta johtuen. Kun saavuimme hotellille, tilasimme ruoan suoraan huoneeseen. On se kätevää nykyaikana - tilasimme netin kautta ja pian ruoka oli oven takana. Sinä iltana emme tehneet mitään muuta kuin söimme. Väsytti aivan vietävästi.

Ensimmäinen ateria jenkeissä. Hampurilainen - kuinkas ollakaan. Ja järjetön kasa ranskalaisia.

Ensimmäinen päivä New Yorkissa oli hyytävä. Pohjoistuuli ei antanut armoa. Kylmyys meni luihin ja ytimiin. Ei huvittanut olla ulkona ei sitten yhtään, vaikka itäsuomalaisena kylmän sietokyky ei ole kaikista huonoin... Lähdimme kuitenkin kuumat teemukit kädessä kohti Central Parkia. Olihan se nähtävä, oli sää mikä hyvänsä.



Puistossa kiertelyn jälkeen oli pakko käväistä sisätiloissa ennen seuraavaa etappia.

Kokispaussi. Niin suloinen kokistölkki!

Sen jälkeen lähdettiin päämäärättömästi kävelemään. Mielestäni nuo pilvenpiirtäjät ovat jo nähtävyys sinänsä, eikä minulla ollut mitään halua nähdä "oikeita nähtävyyksiä". 


Siitä huolimatta nähtiinhän me lopulta yksi - päädyttiin kävelyllämme Times Squarelle.


Sitten me laiskimukset lukittauduttiin hotellihuoneeseen. Aikaeron vuoksi väsytti niin älyttömästi enkä kylmyyden vuoksi halunnut ottaa enää askeltakaan ulkoilmassa. Tilattiin taas hotellihuoneeseen sapuskat.

Ihanaa intialaista ruokaa.

 Mukava päivä oli, vaikka ei paljoa tehtykään. 

Palaan vielä seuraavassa postauksessa NYKiin. Nyt toivottelen mukavaa perjantai-iltaa Suomeen,
Tiina


Kommentit

  1. Itsekin haluaisin käydä New Yorkissa joskus. Varsinkin nähdä hienot valomainokset Times Squarella. Se on kyllä kätevää nykyisin, jos ei jaksa lähteä mihinkään voi vaan tilata ruuan kotiin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti