Tällainen olet, pieni yksivuotiaani:
Vaipan vaihtamiseen tarvitaan kaksi, puuron syöttämiseen kolme.
Maailma kiinnostaa liikaa, et malttaisi olla hetkeäkään paikoillaan.
Ja kuinka ihmeellinen se onkaan:
heti yöunilta herättyäsi nostat sormesi valmiiksi kysymään,
mikä tuo on.
Mobile, sänky, taulu, lamppu
– kerron sinulle.
Ja vielä uudestaan.
Sitten on kiire keittiöön.
Katso äiti mikro!
Isi nousee sängystä.
Sinä konttaat vastaan ja vaadit päästä syliin.
Isi kahvikone,
muistatko kuinka se hurisee.
Isi kahvikone, katso, keitetään jo kahvia!
Pidät huolen siitä, ettei kodissamme ole liian siistiä.
Minä viikkaan vaatteita kaappiin,
sinä revit ne yksitellen alas.
Minä laitan kirjoja hyllyyn,
sinä otat pois.
Täytän astianpesukonetta,
sinä tyhjennät.
Touhuat ja testaat samalla painovoimaa.
Voisiko sitä huijata,
mitä jos naksu ei tällä kertaa putoaisikaan lattialle?
Sinua naurattaa,
kun Maarit-täti jammailee,
kun Mira-täti heittää palloa,
kun Nina-täti lukee kirjaa.
Kun yksi mummi leikittää,
kun toinen mummi vain näyttää naamansa.
Kun isi heittää ilmaan
tai äiti kukkuilee.
Vielä jaksat tutkia yhtä lelua vartinkin,
vielä suklaapaperi on suklaatakin kiinnostavampi.
Vielä osoitat jokaista koiran kuvaa, ja oikeaa,
ja sanot jokaisen kohdalla hauva.
Vielä tänään takerrut kiinni minuun
ja kävelemme hitaasti samaan tahtiin.
Riemastuneessa ilmeessäsi on jo lupaus huomisesta:
pian minä irrotan otteeni,
kävelen ilman tukijaa.
Rakas poikamme Julius Martti Kaspian,
pysy aina tuollaisena kuin olet;
Kujeilevana, nauravana, tuumailevana.
Poikani pieni, poikani kaunis.
Lahjani taivaan, kaikkeni mun.
Hyvää syntymäpäivää Julius,
toivoo äitisi
Muistoissa myös Juliuksen isänäidinäidinäiti, joka menehtyi neljä tuntia Juliuksen syntymän jälkeen. Hetken eli viisi sukupolvea yhtä aikaa.
Kommentit
Lähetä kommentti