Olemme oppineet tämän puolen vuoden aikana aikalailla uusia sanoja ja tapoja ilmaista asioita. Ensin meitä huvitti, sitten vähän ällötti ja sitten taas huvitti... ja lopulta tietysti monet ovat päätyneet myös meidän sanavarastoomme - yksi jopa blogin nimeksi. Rypyt pois otsasta, tässä äitimaailman ihmeisiin perehdyttävässä osiossa sanoja ja sanontoja, joita Me Äidit käytämme kyllästymiseen asti.
Saamme näppylöitä, kun joku sanoo että..
...se on vain vaihe. Tällä voi kuitata huolen kuin huolen elämässä. Nukahtamisvaikeudet, heräilyt, tiheät imut. Entä työttömyys, flunssa, murtunut käsi? Lapsuus, nuoruus, vanhuus. Vaiheita. Mitäs sitä turhia valittelemaan, vaiheita vain.
...esikko, vuosikas, vaapero, masuasukki... Kasveja, sieniä, avaruuden olentoja vai eläinlajin edustajia?
...plussata, plussaan, plussasin, plussaatko. Tätä ei välttämättä ymmärrä, jos ei ole ollut aikaisemmin tekemisissä plussanneiden ihmisten maailmassa.
...mammat. Mammat kahvittelee, mammat lähtee viihteelle ja mammat on vapaalla! Jee! Oikeasti mamma on maailman ihanin sana, meidänkin äiti on usein mamma, mutta tämä mammailu. Siitä me emme ole aivan varmoja.
Muutama kysymys, mitkä ajoittain ihan oikeasti saattaa aiheuttaa harmistusta, vaikka kysyjä ei sitä tarkoittaisi:
...koska aloitatte kiinteiden antamisen? Kun vauva täyttää neljä kuukautta, tämän kysymyksen kuulee varmasti. Jos vastaat, että aiotte antaa kiinteitä vasta kun vauva täyttää puoli vuotta, alkaa ihmettely tai jopa saarnaus "ennen annettiin kyllä nakkeja jo kolmen kuukauden ikäisille". Jos taas vastaat, että on jo aloitettu kun vauva täytti neljä kuukautta (tai aiemmin), niin melko varmasti joku mainitsee sinulle aloittavansa vasta kun valmiudet täyttyvät. Kummin vain teet, niin teet aina väärin. Tästä riittää keskustelua, mielipiteitä ja ihan varmasti keskustelun molemmat osapuolet loukkaantuvat.
...vieläkö imetät? Viimeistään, kun vauva täyttää vuoden, kuulet tämän kysymyksen. Jos vastaat, että aiot imettää kunnes vauva täyttää kaksi, saat paheksuntaa osaksesi. Jos vastaat, ettet ole lainkaan imettänyt, saat varmasti jatkokysymyksen, miksi et imetä? Jos vaivaudut selittämään ja kertomaan miksi et, niin todennäköisesti seuraavaksi saat kehotuksen liittyä imetyksen tukiryhmään. Toden totta,
imettää täytyy Suomessa se ensimmäinen vuosi, mutta kulttuurimme oudoksuu sen pidempää imetystaivalta. Imettäjä on varmaan noita ja se, joka ei imetä, on laiska.
...koska palaat töihin? Kun vauva alkaa lähestyä yhdeksän kuukauden ikää, tämän kysymyksen kuulee ihan varmasti. Sinällään asiallinen ja kiinnostava kysymys, mutta jos esitetään "eikö olisi jo aika" tai "miten raaskit?" sävytteisesti, niin mielenkiinto keskusteluun saattaa vähentyä huomattavasti. Tämän asian perustelut saattavat myös olla sen verran henkilökohtaiset, ettet niitä halua ihan kaikille avata.
Ja lopuksi meidän molempien ihanan kauhea inhokki:
...MEILLÄ ja TEILLÄ. Jos vauvalla on jotakin, ihan mitä tahansa, kaikilla muilla perheenjäsenilläkin kai on: "Meillä on jo yksi hammas". Ai kenellä? "Meilläkin ollaan sairaana". Kaikkiko vai ainoastaan vauva? "Meillä ei kävellä". Kaikki perheenjäsenet konttaavat? Myös nämä sanakukkaset ovat saaneet suun hymyyn: "Meillä puretaan koko ajan", "meillä heitellään kaikkea, entä teillä", "meillä kiipeillään pöydille ja pompitaan sohvalla, "meillä nukutaan ulkona". Meininki vauvaperheissä muistuttaa suuresti Hobbesin luonnontilaa.
Kai joku on tehnyt väitöskirjan mammojen kielenkäytöstä? Jos ei, me tehdään!
Saamme näppylöitä, kun joku sanoo että..
...se on vain vaihe. Tällä voi kuitata huolen kuin huolen elämässä. Nukahtamisvaikeudet, heräilyt, tiheät imut. Entä työttömyys, flunssa, murtunut käsi? Lapsuus, nuoruus, vanhuus. Vaiheita. Mitäs sitä turhia valittelemaan, vaiheita vain.
...esikko, vuosikas, vaapero, masuasukki... Kasveja, sieniä, avaruuden olentoja vai eläinlajin edustajia?
...plussata, plussaan, plussasin, plussaatko. Tätä ei välttämättä ymmärrä, jos ei ole ollut aikaisemmin tekemisissä plussanneiden ihmisten maailmassa.
...mammat. Mammat kahvittelee, mammat lähtee viihteelle ja mammat on vapaalla! Jee! Oikeasti mamma on maailman ihanin sana, meidänkin äiti on usein mamma, mutta tämä mammailu. Siitä me emme ole aivan varmoja.
Muutama kysymys, mitkä ajoittain ihan oikeasti saattaa aiheuttaa harmistusta, vaikka kysyjä ei sitä tarkoittaisi:
...koska aloitatte kiinteiden antamisen? Kun vauva täyttää neljä kuukautta, tämän kysymyksen kuulee varmasti. Jos vastaat, että aiotte antaa kiinteitä vasta kun vauva täyttää puoli vuotta, alkaa ihmettely tai jopa saarnaus "ennen annettiin kyllä nakkeja jo kolmen kuukauden ikäisille". Jos taas vastaat, että on jo aloitettu kun vauva täytti neljä kuukautta (tai aiemmin), niin melko varmasti joku mainitsee sinulle aloittavansa vasta kun valmiudet täyttyvät. Kummin vain teet, niin teet aina väärin. Tästä riittää keskustelua, mielipiteitä ja ihan varmasti keskustelun molemmat osapuolet loukkaantuvat.
...vieläkö imetät? Viimeistään, kun vauva täyttää vuoden, kuulet tämän kysymyksen. Jos vastaat, että aiot imettää kunnes vauva täyttää kaksi, saat paheksuntaa osaksesi. Jos vastaat, ettet ole lainkaan imettänyt, saat varmasti jatkokysymyksen, miksi et imetä? Jos vaivaudut selittämään ja kertomaan miksi et, niin todennäköisesti seuraavaksi saat kehotuksen liittyä imetyksen tukiryhmään. Toden totta,
imettää täytyy Suomessa se ensimmäinen vuosi, mutta kulttuurimme oudoksuu sen pidempää imetystaivalta. Imettäjä on varmaan noita ja se, joka ei imetä, on laiska.
...koska palaat töihin? Kun vauva alkaa lähestyä yhdeksän kuukauden ikää, tämän kysymyksen kuulee ihan varmasti. Sinällään asiallinen ja kiinnostava kysymys, mutta jos esitetään "eikö olisi jo aika" tai "miten raaskit?" sävytteisesti, niin mielenkiinto keskusteluun saattaa vähentyä huomattavasti. Tämän asian perustelut saattavat myös olla sen verran henkilökohtaiset, ettet niitä halua ihan kaikille avata.
Ja lopuksi meidän molempien ihanan kauhea inhokki:
...MEILLÄ ja TEILLÄ. Jos vauvalla on jotakin, ihan mitä tahansa, kaikilla muilla perheenjäsenilläkin kai on: "Meillä on jo yksi hammas". Ai kenellä? "Meilläkin ollaan sairaana". Kaikkiko vai ainoastaan vauva? "Meillä ei kävellä". Kaikki perheenjäsenet konttaavat? Myös nämä sanakukkaset ovat saaneet suun hymyyn: "Meillä puretaan koko ajan", "meillä heitellään kaikkea, entä teillä", "meillä kiipeillään pöydille ja pompitaan sohvalla, "meillä nukutaan ulkona". Meininki vauvaperheissä muistuttaa suuresti Hobbesin luonnontilaa.
Kai joku on tehnyt väitöskirjan mammojen kielenkäytöstä? Jos ei, me tehdään!
Ihanaa ja iloista pääsiäistä kaikille mammoille, vaaperoille, taaperoille ja kumppaneille!
Tiina ja Maarit
Kommentit
Lähetä kommentti