Saimme tuttavilta hihallisen ruokalapun, ja ostin myös samanlaisen Prismasta. Ajattelin hihallisten suojaavan kaikista parhaiten lialta. No mitä vielä – ruokaa jotenkin kummasti päätyi lapun ohi hihoihin ja bodyn etumukseen. Miinuksena mainittakoon myös se, että hihallinen ruokalappu on aika työläs pukea vauvan ylle.
Siirryin käyttämään Juliuksella äityispakkauksen hihatonta ruokalappua. Ruokalapuissa, sekä tässä hihattomassa että ostamassani hihallisessa lapussa, oli vain se ongelma, että ne haisivat muutaman käyttökerran jälkeen aivan järkyttävän pahoilta. Ei auttanut pyykkikoneessa pesut, ei fairyssa liottamiset.
Marssin lopulta lastentarvikeliikkeeseen. Löysin perinteisen, järkyttävän ruman, mutta ah niin käytännöllisen ruokalapun. Lapun huolto on superhelppoa – pesu ja talouspaperilla vain kuivaksi ja tarvittaessa vaikka heti käyttöön! Toista se oli kankaisten kanssa: niitä sai kuivailla useita tunteja, mikä taas tarkoitti sitä, että kankaisia piti olla jemmassa useampi kappale.
Jälkiviisaana siis totean: hiiteen kaikki kankaiset laput ja tilalle yksi muovinen.
Kommentit
Lähetä kommentti